Viralliset liputuspäivät

28.2.	Kalevalan päivä eli suomalaisen kulttuurin päivä
1.5.	Vappu eli suomalaisen työn päivä
º	Toukokuun toinen sunnuntai eli äitienpäivä
4.6.	Puolustusvoimien lippujuhlan päivä eli Suomen marsalkka C.G.E. Mannerheimin syntymäpäivä
º	Kesäkuun 20. ja 26. päivän välinen lauantai eli juhannuspäivä, Suomen lipun päiväksi
6.12.	Itsenäisyyspäivä
º	päivä, jolloin Suomessa toimitetaan valtiolliset vaalit, kunnallisvaalit, Euroopan parlamentin edustajien vaalit tai neuvoa-antava kansanäänestys
º	päivä, jolloin tasavallan presidentti astuu virkaansa.

Vakiintuneet liputuspäivät

5.2.	J. L. Runebergin päivä
19.3.	Minna Canthin päivä eli tasa-arvon päivä
9.4.	Mikael Agricolan päivä eli suomen kielen päivä, joka on myös Elias Lönnrotin syntymäpäivä
27.4.	Kansallinen veteraanipäivä
12.5.	J.V. Snellmanin päivä eli suomalaisuuden päivä
º	Toukokuun kolmas sunnuntai, kaatuneitten muistopäivä
6.7.	Eino Leinon päivä eli runon ja suven päivä
10.10.	Aleksis Kiven päivä eli suomalaisen kirjallisuuden päivä
24.10.	Yhdistyneiden Kansakuntien päivä
6.11.	Svenska dagen, ruotsalaisuuden päivä
º	Marraskuun toinen sunnuntai eli isänpäivä

Liputusajat
° Suomessa liputus alkaa aamulla kello 8 ja päättyy auringon laskiessa, kesällä kuitenkin viimeistään kello 21.
° Juhannusaattona liputus alkaa kello 18 ja päättyy juhannuspäivänä kello 21.
° Itsenäisyyspäivänä ja sellaisena vaalipäivänä, jolloin äänestys päättyy auringonlaskun jälkeen lippu
lasketaan kello 20.

Lippujen arvojärjestys
Liputettaessa useammalla eri kansallislipulla noudatetaan kansainvälisiä liputustapoja.
Kansainvälisessä liputuksessa isäntämaan lippu asetetaan arvokkaimpaan asemaan.
Arvokkain asema on yleensä heraldinen oikea eli katsojasta katsoen vasemmalla.

1.	Suomen lippu
2.	Muut itsenäisten valtioiden liput maiden . Vieraan valtion lipulle osoitetaan samanlaista arvonantoa kuin omalle lipulle siten, että lipun salkoreunan korkeus on sama kaikilla lipuilla ja lippusalot ovat saman korkuisia. Pohjoismaiden lipuilla voidaan käyttää myös skandinaavisten nimien aakkosjärjestystä: Suomi, Tanska, Islanti, Norja, Ruotsi, Ahvenanmaa, Fär-saaret ja Grönlanti sekä viimeisenä mahdollisesti Pohjoismaiden Neuvoston lippu.
3.	Liitto- ja osavaltioiden liput, joihin voidaan rinnastaa pohjoismaiden maakunnalliset itsehallintoalueet, esimerkiksi Ahvenanmaa, Fär-saaret
4.	Kansainvälisten järjestöjen liput, joita ovat esimerkiksi YK:n, Kansainvälisen Punaisen Ristin ja Kansainvälisen Olympialiikkeen liput
5.	Kansainvälisten alueellisten järjestöjen liput, joita ovat mm. Euroopan unionin ja Pohjoismaiden Neuvoston liput.
6.	Heimoliput, esimerkiksi Saamen lippu
7.	Valtion hallinnollisten alueiden liput: läänien ja maakuntien liput
8.	Valtakunnallisten järjestöjen liput
9.	Järjestö- ja yhdistysliput
10.	Muut liput, esimerkiksi yritysliput Samanarvoisten järjestö- tai yrityslippujen arvojärjestys määräytyy perustamisvuoden mukaan siten, että vanhin lippu tai vanhimman järjestön lippu on arvokkaimmassa paikassa

Esimerkkejä lippujen järjestyksestä:

Rakennuksen ulkopuolella pääoven molemmilla puolilla olevat lippusalot
Suomen lippu sijoitetaan sisäänkäyntisuunnassa vasemmalla puolella olevaan salkoon, oikealle puolelle
sijoitetaan mahdollinen muu lippu.

Kolme lippusalkoa
Keskimmäiseen salkoon sijoitetaan Suomen lippu, jos liputuksessa käytetään kolmea eri lippua.
Mikäli Suomen lipun lisäksi liputetaan vain yhdellä muun valtion lipulla, liput voi sijoittaa myös niin,
että molempiin reunimmaisiin salkoihin tulee Suomen lippu ja keskimmäiseen muu lippu.

Viisi lippusalkoa
Suomen lippu voidaan sijoittaa joko keskimmäiseen salkoon tai heraldisesti oikealle salkorivissä eli
lippurivistön pääkatsomissuunnasta katsoen vasemmanpuolimmaiseen salkoon.

Pitkä lippurivistö
Suomen lippu sijoitetaan heraldisesti oikealle eli lippurivistön pääkatsomissuunnasta katsoen
vasemmanpuolimmaiseen salkoon. Suomen lipulla voidaan myös päättää lippurivistö.

Suruliputus

Surua ilmaistaan vakiintuneen tavan mukaan laskemalla Suomen liput puolisalkoon.

Suruliputuksessa lippu vedetään salossa ensin ylös asti ja lasketaan sen jälkeen kolmanneksen
tangon mittaa alas siten, että lipun alareuna asettuu salon puoliväliin. Lippua laskettaessa se
vedetään ensin salon huippuun ja lasketaan sitten alas.

Suruliputus aloitetaan heti kun on saatu tieto kuolemantapauksesta tai mikäli liputusaika jäisi lyhyeksi,
suruliputus suoritetaan seuraavana päivänä.

Hautauspäivänä liputetaan siten, että liputuksen alkaessa lippu vedetään puolisalkoon. Kun vainajan
siunaus- ja hautaustilaisuus on pidetty, lippu nostetaan loppupäiväksi täyssalkoon. Tällöin täyssalossa
oleva lippu tervehtii ja osoittaa kunniaa vainajalle.

Surutalossa suruliputusta käytetään myös virallisena ja vakiintuneena liputuspäivänä